Hinta 30,00 € Esko Mäki-Soini ajoi kuorma-autoa ammatikseen jo ennen kuin hänellä oli ajokorttia. Heti varusmiespalveluksen jälkeen syksyllä 1987 hän lähti rekalla Itä-Euroopan läpi Kreikkaan. Osa lastista oli piilotettu kuorman keskelle rakennettuun salaiseen tyhjään tilaan. Siellä oli kymmenen tonnia Raamattuja ja muuta uskonnollista kirjallisuutta. Tässä kirjassa Mäki-Soini kertoo rekkakuskin näkökulmasta uskomattomista, huolella suunnitelluista salakuljetusmatkoista Itä-Eurooppaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkutaitteessa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen kristillinen lähetys- ja avustustyö Itä-Eurooppaan jatkui entistä laajamittaisempana. Nyt se oli avointa, mutta läpi 1990-luvun edelleen monella tavalla vaarallista. Säilyneiden ajopäiväkirjojen, tullausdokumenttien ja muiden asiakirjojen avulla kirjoittajan mieleensä palauttamat vuosikymmenten takaiset tapahtumat ja tilanteet piirtyvät myös lukijan silmien eteen elävinä, kuin itse koettuina. Mäki-Soinin yksityiskohtaisesti kertomat rekkamatkat luovat erityislaatuisen näkökulman suomalaiseen lähihistoriaan. Viime vuosina on varmistunut, ettei suojelupoliisikaan 1980-luvulla tiennyt, kuinka suurisuuntaista uskonnollisen kirjallisuuden salakuljetustoiminta todellisuudessa oli. ”Supo ei päässyt missään vaiheessa selville taloelementtikuormien käytöstä salakuljetuksiin, ja henkilöautotrafiikkiakin se luuli merkitykseltään vähäpätöisemmäksi kuin se todellisuudessa oli. Näin toiminnan ei tulkittu vaarantavan idänsuhteita. Suojelupoliisilla oli toiminnasta Neuvostoliitosta saatua tietoa, läntisten yhteistyösuhteidensa kautta saatua tietoa ja omaa sirpaletietoaan, mutta ei kuitenkaan oikeaa tilannekuvaa kokonaisuudesta. Jos salakuljetuksen ammattimaisuus ja mittakaava olisi Supossa 1980-luvulla ymmärretty, toiminnan ei olisi voitu antaa jatkua, tai ainakin sen estämiseksi olisi ollut pakko panostaa resursseja huomattavasti enemmän kuin silloin tehtiin.”
